tiistai 25. marraskuuta 2014

Kospin Just Like Mama "Nano" 26.4.2009-25.11.2014

Syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen,
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ole ei,
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
Hyvää matkaa pikkuinen,
täällä sinua ajattelen.

maanantai 25. elokuuta 2014

Vappu Alatalon motivointikoulutus

Vappu on ammatiltaan psykologi ja tämä myös näkyi hänen toiminnassaan koirien (sekä ihmisten) kanssa. Tärkeäksi seikaksi nousi koiran oikeanlainen lukeminen. Kun tuntee oman koiransa käyttäytymisen ja elekielen, ollaan jo pitkällä. On tärkeää olla tietoinen siitä, mihin koira kykenee ja mihin ei. Ei ole reilua vaatia koiralta asioita, joihin se ei yksinkertaisesti pysty. Ääriesimerkkinä hermostollisesti heikko koira, joka ei kykene keskittymään kovin pitkään yhteen asiaan.


Koiran motivoimisessa keskeistä on tietenkin palkkaus. Palkka voi olla oikeastaan mitä vaan: se voi olla ruokaa, leikkiä tai muuta toimintaa. Jos haluamme koiramme toimivan meidän kanssa myös vaikeassa ympäristössä, tulee meillä olla tarjolla aina jotakin kivempaa mitä ympäristöllä. Se, mitä tuo kiva on, selviää ainoastaan tutustumalla omaan koiraan. Sen lisäksi kun tiedämme millä palkalla on eniten arvoa ja millä vähiten, voimme kertoa koiralle palkan avulla, kuinka hyvä suoritus oli.

Palkan arvon lisäksi meidän täytyy tietää, minkälaisessa vireessä koiramme työskentelee ja oppii parhaiten. Voimme kuvitella vireystilan Gaussin käyräksi ja sitä kautta miettiä, missä kohdassa on oman koiramme optimaalisin vireystila: mistä se alkaa ja mihin se loppuu? Joillakin koirilla tämä alue on hyvin kapea. Vireystilan säätely on tärkeää motivoinnin kannalta, sillä hyvässä vireessä koira yksinkertaisesti häiriintyy vähemmän ulkopuolisista ärsykkeistä.


Vappu puhui paljon myös kontaktin ottamisesta ja useamman koirakon kohdalla keskityttiinkin lähinnä kontaktin vahvistamiseen häiriössä. Aina kun koira ottaa kontaktin sen jälkeen, kun on ensin katsonut häiriökohdetta, sille annetaan positiivinen palaute. Kontaktin ottamisen tulee olla maailman paras asia. Koska häiriökohteen vilkaisu on useimmiten autonomisesta hermostosta kumpuavaa toimintaa, ei koira ketjuta väärää ja oikeaa toimintaa toisiinsa. Siispä riittää, kun vahvistamme oikeanlaista käytöstä puuttumatta sen enempää vääräänlaiseen käytökseen.

Tärkeimmät seikat tiivistettynä:

  • opettele palkkaamaan koira oikein
  • virittele koira hyvin ennen suoritusta
  • muista satunnaispalkkaus
  • häiriön ollessa liian suuri, tekninen treeni muuttuu aina häiriötreeniksi
  • liikkeen tulee olla todella varma ennen kuin se viedään häiriöön
  • jos koira ottaa häiriötä jostakin  -> suurempi palkkaustiheys
  • oma viretila vaikuttaa paljon koiran viretilaan
  • kisatreenissä siirtymätoiminto yhtä tärkeä kuin itse liike
  • älä vaadi koiralta asioita, joihin se ei yksinkertaisesti kykene


torstai 26. kesäkuuta 2014

Koirien jalostus

Katariina Mäki: Koirien jalostus ja Suomen Kennelliiton jalostusohjelma

Koiran kehityksen historiaa
  • Koira kesyyntyi sudesta 15.000-100.000 vuotta sitten
  • Seurakoirat alkoivat yleistyä 1800-luvulla
  • Ensimmäinen koiranäyttely 1859 Englannissa
  • 1900-luvulla koirien jalostusta muokannut eniten koiraharrastus
  • 1900-luvun lopulla alettiin herätä jalostuksen ongelmiin

Koiran monimuotoisuus ja perinnöllinen vaihtelu
  • Koira on lajina monimuotoinen
  • Rotujen sisällä perinnöllinen vaihtelu hyvin pientä
  • Perinnöllistä vaihtelua voidaan arvioida sukutauluanalyysillä sukupuutiedoista tai genomitiedon (DNA) avulla

Perinnöllisen vaihtelun hallinta:
  1. Yksittäisen yksilön runsaan käytön välttäminen 
  2. Jalostuskoirien sukulaisuuden minimointi
  3. Mahdollisimman suuri osuus koirista jalostukseen  
  4. Isien lukumäärä suhteessa emien lukumäärään mahdollisimman tasainen
  5. Lähisukulaisyhdistelmien välttäminen

Suomen Kennelliitto: Koiranjalostuksen tavoitteet
  • Rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen
  • Rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
  • Koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
  • Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päätavoitteet:
  1. Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
  2. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
  3. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
  4. Vakavien, koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
  5. Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
  6. Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria. Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
  7. Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
  8. Kennelliitto tukee ja tuottaa toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista.
  9. Yhteistyötä eläinlääkäreiden ja alan tutkijoiden kanssa tiivistetään. Myös eläinlääkärit tukevat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteita ja tavoitteita.
  10. Kennelliitto vaikuttaa Pohjoismaisen Kennelunionin eli PKU:n ja kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.

Lähes kaikki koirarodut on geneettisesti pieniä populaatioita. Pahin tilanne on niillä, joilla sukusiitosasteet on lyhyilläkin sukupuilla korkeita ja populaation koko on pieni. Kannan on mahollista säilyä elinvoimaisena, mikäli säilytetään perinnöllistä vaihtelua, eli: mahdollisimman useita eri yksilöitä ja sukulinjoja käytetään tasaisesti jalostukseen ja yksittäisten koirien jälkeläismäärät pidetään kurissa. Terveys, luonne ja lisääntymiskyky ovat ehdottomasti jalostuksen painopisteitä. Eri rotujen tilaa tulis seurata jatkuvasti ja perinnöllisistä sairauksista täytyis kertoa avoimesti.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Koirien DNA-tutkimukset

Hannes Lohi luennoi Koirat-kurssilla koirien DNA-tutkimuksista. Kuuntelin luentoa etänä ja ääni kuului niin huonosti, että mulla meni luento täysin ohi. Harmitti niin pirusti, koska tää oli ehdottomasti yks odotetuimmista luennoista koko kurssilla. Dioistakaan ei ota mitään selkoa, niitä ymmärtääkseen olis tarvinnut myös kuulla jotain. No, ei voi mitään. Muistiinpanoja luennosta ei siis syntynyt, mutta sen sijaan aattelin hyvin lyhyesti kertoa, mistä kyseisissä tutkimuksissa oikein on kysymys.


Hannes Lohi: Koirien DNA-tutkimukset

Hannes Lohen johtama koirien geenitutkimus kattaa useita eri tutkimusprojekteja. Tarkoituksena on selvittää eri rotujen perinnöllisten sairauksien, värin, rakenteen, koon ja erilaisten käyttäytymispiirteiden geenitaustoja. Koko homman tavoitteena on siis tunnistaa geenivirheitä koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin, kehittää geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi sekä soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Jälkimmäinen on mahdollista siksi, koska ihmisen ja koiran geenit ja sairaudet ovat melko lailla samat. Ihmisillä myös esiintyy eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia, kun koirat tulevat heti toisena.

Tutkimusprojekteissa on ollut ainakin tähän asti mukana kymmeniä eri rotuja. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa syövät, neurologiset sairaudet, autoimmuunisairaudet, persoonallisuus, käyttäytymishäiriöt ja niin edelleen. Kaikkea, mikä vain on perinnöllistä, voidaan geenitutkimuksen avulla tutkia.

Tutkimusprojektit ovat jo tuottaneet tulosta. Geenitutkimuksen myötä on saatu ainakin seuraavanlaista tietoa:
  • Perhoskoirille on löytynyt uusi PRA-geeni
  • Glaukoomaan liittyvä geenialue on paikannettu dandiedinmontinterriereillä
  • Kääpiökasvuisuutta aiheuttava geenivirhe on tunnistettu harmaista norjanhirvikoirista ja karjalankarhukoirista
  • Syy suomenajokoirien ataksiaa aiheuttavaan pikkuaivorappeumaan on selvinnyt

Jokainen voi olla osana tutkimusta oman koiransa kanssa. Tämä tapahtuu lähettämällä verinäyte Lohen tutkimusryhmälle. Verinäytteitä voi antaa esimerkiksi rokotuksen yhteydessä tai joukkonäytteenotoissa.

Lisää tietoa Hannes Lohen koirien geenitutkimuksesta löydät täältä.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Terve ja sairas koira

Anu Lappalainen: Terve ja sairas koira

Keskeinen kysymys kuuluu: minkälainen on terve koira?
  • liikkuminen on vaivatonta
  • hengitys on äänetöntä
  • ihopoimut eivät peitä kirsua tai osu silmiin
  • ihopoimut eivät aiheuta ihotulehduksia
  • silmäluomet eivät kierry sisään- tai ulospäin
  • silmät eivät jatkuvasti vuoda
  • suussa on riittävästi hampaita

Perinnöllisiä sairauksia tunnetaan yli 600, osa niistä on rotukohtaisia ja osaa esiintyy lähes kaikissa roduissa.


Rotuominaisuuksien aiheuttamia sairauksia:
  • Chiari-epämuodostuma, syringomyelia (mm. cavalier kingcharlesinspanieli, chihuahua, griffon)
  • Brakykefaalinen oireyhtymä (mm. englanninbulldoggi, mopsi)
  • Välilevyjen rappeutuminen ja mäyräkoirahalvaus (kondrodystrofiset rodut, kuten mäyräkoira, welsh corgi, skyenterrieri)
  • Selkänikamien epämuodostumat ("korkkiruuvihäntärodut", kuten englannin- ja ranskanbulldoggi, bostoninterrieri)

 
Lonkkanivelen kasvuhäiriö:
  • Polygeeninen (monen geenin aiheuttama) sairaus
  • Koirien yleisin perinnöllinen vika
  • Yhtä yleistä rotukoirilla ja sekarotuisilla
  • Lopputulos on usein nivelrikko
  • Huonolonkkainen koira ei ole jalostusyksilö


Yhden geenin aiheuttamat resessiiviset sairaudet:
  • Brasilianterriereiden mukopolysakkaridoosi
  • Norjanharmaahirvikoirien ja karjalankarhukoirien ruston kasvuhäiriö

Maalaus mopsista vuodelta 1802.

Koiranjalostuksen eettisyys?
  • Esim. Englannissa tehty tutkimus koirista, joilla diagnosoitu brakykefaalinen syndrooma -> lähes 60 % omistajista sitä mieltä, että omalla koiralla ei hengitysvaikeuksia
  • Brakykefaalista syndroomaa pidetäänkin usein "normaalina" (esim. englanninbulldogin rohina hengittäessä, kuorsaus)
  • Rakenne, joka luokiteltaisiin ihmisen kohdalla vakavaksi liikuntavammaksi, on koiralla ihmisen jalostama ominaisuus
  • Näyttelyissä sairaaksi luokiteltava koira saattaa menestyä (tuomareiden sokeus terveydellisille seikoille)

Osa kasvattajista seuraa armottomasti rotumääritelmää ja tiettyjä rodun piirteitä korostetaan. Esimerkiksi mopsin rotumääritelmässä mainittu "suhteellisen lyhyt" kuono saatetaan ymmärtää monella eri tavalla, riippuen täysin siitä, kuinka termi suhteellinen sillä hetkellä määritellään. Ihmiset hakevat herkästi ääripäitä, jolloin koirista tulee liioitellun näköisiä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa joidenkin rotupiirteeseen kuuluu olla sairas, sillä tavoiteltua lopputulosta on mahdotonta saavuttaa ilman, että koira kärsii. Positiivista on kuitenkin se, että näistä asioista ollaan enenevässä määrin hyvinkin tietoisia. Sen lisäksi uusi eläinsuojelulaki tulee ottamaan kantaa eläinten pidon lisäksi myös eläinjalostukseen ja antaa välineet puuttua epäkohtiin.

 (Kuvat: Wikimedia Commons)

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutus

Olin tänään kuunteluoppilaana Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutuksessa. Mun muistiinpanot päivältä on hyvin sekavat ja asiaa on vähän sieltä sun täältä, mutta yritän tiivistää päivän antia parhaani mukaan.

Kouluttamisen perusasioita
- Koulutusfilosofia tulee valita sen mukaan, mikä sopii parhaiten itselle ja koiralle. 
- Kaiken perusta on arjen sujuvuus ja hyvä suhde koiraan. 
- Liika teoreettisuus ei ole koiran kouluttamisessa hyväksi, sillä kaikki koirat ovat erilaisia. Koiran kanssa toimitaan aina fiilispohjalta.

Koiran ominaisuudet
- Koira kannattaa opettaa suhtautumaan muihin koiriin ja ihmisiin neutraalisti. Toisin sanottuna koiran tulisi olla ikään kuin epäsosiaalinen kaikkia muita paitsi ohjaajaansa kohtaan. Christa ei esimerkiksi anna kenenkään muun palkata koiriaan.
- Koiralla tulee olla hyvä motivaatio ja asenne. Varsinaisia liikkeitä ei lähdetä opettamaan ennen kuin nämä asiat ovat kunnossa.
- Paras koira on se, jolle perusasiat on opetettu hyvin. Ei saa kiirehtiä, usein ensimmäinen vuosi menee pelkästään perusasioiden opetteluun.

Liikkeiden opettaminen
- Perusteiden tulee olla kunnossa, ennen kuin lähdetään tekemään monimutkaisempia liikkeitä. Rakennuspalikoita ovat perusasento, istu, maahan, seiso sekä nouto. Nämä liikkeet ovat kaiken muun pohja. Kun ne ovat kunnossa, voidaan siihen päälle rakentaa mitä vain. 
- Perusteet ovat kunnossa silloin, kun koira esimerkiksi kykenee seisomaan paikallaan, vaikka ohjaaja konttaisi koiran ympärillä. Eli perusliikkeiden tulee toimia tilanteessa kuin tilanteessa. Jos näin ei ole, on turha lähteä rakentamaan suurempia kokonaisuuksia.
- Vasta peruspalasten opettelun jälkeen hiotaan tekniikka kuntoon. Esimerkiksi pennulla hieman vino perusasento ei ole suuri virhe, kunhan se tulee sivulle nopeasti ja hyvällä asenteella.

Palkkaaminen
- Koiralle tulee opettaa ajoissa sosiaalisen palkan merkitys, jotta se ei jää kiinni namiin tai leluun. Pennulla ja nuorella koiralla ensin suullinen kehu, ja vasta sen jälkeen lelu esiin.
- Koiraa ei saa palkata tyhjästä. Esimerkiksi jos koiraa palkataan säännöllisesti sen vain istuessa paikallaan tekemättä mitään, vahvistetaan passiivista käyttäytymistä.
- Koiran tulee totella kerrasta ja kunnolla. Palkataan vain silloin, kun tottelee heti, EI korjaamisesta. Koira oppii, että ei saa yrittää korjaamisen kautta.

Ongelmat kouluttamisessa
- Ongelmat korjataan mahdollisimman pian. Mikäli jossain liikekokonaisuudessa on jokin ongelma, poimitaan ongelma, hoidetaan se, testataan eri tilanteissa ja vasta sitten palautetaan kyseinen toiminto takaisin liikkeeseen.
- Ei saa koskaan mennä mukaan koiran hermostuneeseen mielentilaan. Jos koira ei esimerkiksi tiedä mihin mennä, näytetään sille rauhallisesti oikea paikka.
- Mikäli koira tekee virheen, puhutaan koiralle. Jos ohjaaja on hiljaa, koira ei ymmärrä tehneensä väärin.

Christa kävi siis läpi ihan perusasioita. Koiran kouluttamisessa ne perusasiat ovat kuitenkin kaiken A ja O. Jos ne eivät ole vahvalla pohjalla, ongelmia tulee varmasti jossain vaiheessa.

Koulutuspäivän jälkeen havahduin muutamaan seikkaan, joita täytyisi työstää enemmän Lilon kanssa. Eli mitä erityisesti mun tulisi muistaa jatkossa:

1. Käytä enemmän sosiaalista palkkaa. Opeta Lilo siihen, että suorittaa liikkeen itse liikkeen takia, ei namin tai lelun. 
2. Keskity paremmin neutraalin suhtautumisen opettamiseen muita ihmisiä ja koiria kohtaan. Älä salli ylisosiaalisuutta.
3. Älä palkkaa passiivisuudesta. Kannusta yrittämään ja olemaan aktiivinen.