torstai 26. kesäkuuta 2014

Koirien jalostus

Katariina Mäki: Koirien jalostus ja Suomen Kennelliiton jalostusohjelma

Koiran kehityksen historiaa
  • Koira kesyyntyi sudesta 15.000-100.000 vuotta sitten
  • Seurakoirat alkoivat yleistyä 1800-luvulla
  • Ensimmäinen koiranäyttely 1859 Englannissa
  • 1900-luvulla koirien jalostusta muokannut eniten koiraharrastus
  • 1900-luvun lopulla alettiin herätä jalostuksen ongelmiin

Koiran monimuotoisuus ja perinnöllinen vaihtelu
  • Koira on lajina monimuotoinen
  • Rotujen sisällä perinnöllinen vaihtelu hyvin pientä
  • Perinnöllistä vaihtelua voidaan arvioida sukutauluanalyysillä sukupuutiedoista tai genomitiedon (DNA) avulla

Perinnöllisen vaihtelun hallinta:
  1. Yksittäisen yksilön runsaan käytön välttäminen 
  2. Jalostuskoirien sukulaisuuden minimointi
  3. Mahdollisimman suuri osuus koirista jalostukseen  
  4. Isien lukumäärä suhteessa emien lukumäärään mahdollisimman tasainen
  5. Lähisukulaisyhdistelmien välttäminen

Suomen Kennelliitto: Koiranjalostuksen tavoitteet
  • Rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen
  • Rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
  • Koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
  • Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päätavoitteet:
  1. Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
  2. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
  3. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
  4. Vakavien, koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
  5. Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
  6. Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria. Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
  7. Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
  8. Kennelliitto tukee ja tuottaa toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista.
  9. Yhteistyötä eläinlääkäreiden ja alan tutkijoiden kanssa tiivistetään. Myös eläinlääkärit tukevat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteita ja tavoitteita.
  10. Kennelliitto vaikuttaa Pohjoismaisen Kennelunionin eli PKU:n ja kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.

Lähes kaikki koirarodut on geneettisesti pieniä populaatioita. Pahin tilanne on niillä, joilla sukusiitosasteet on lyhyilläkin sukupuilla korkeita ja populaation koko on pieni. Kannan on mahollista säilyä elinvoimaisena, mikäli säilytetään perinnöllistä vaihtelua, eli: mahdollisimman useita eri yksilöitä ja sukulinjoja käytetään tasaisesti jalostukseen ja yksittäisten koirien jälkeläismäärät pidetään kurissa. Terveys, luonne ja lisääntymiskyky ovat ehdottomasti jalostuksen painopisteitä. Eri rotujen tilaa tulis seurata jatkuvasti ja perinnöllisistä sairauksista täytyis kertoa avoimesti.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Koirien DNA-tutkimukset

Hannes Lohi luennoi Koirat-kurssilla koirien DNA-tutkimuksista. Kuuntelin luentoa etänä ja ääni kuului niin huonosti, että mulla meni luento täysin ohi. Harmitti niin pirusti, koska tää oli ehdottomasti yks odotetuimmista luennoista koko kurssilla. Dioistakaan ei ota mitään selkoa, niitä ymmärtääkseen olis tarvinnut myös kuulla jotain. No, ei voi mitään. Muistiinpanoja luennosta ei siis syntynyt, mutta sen sijaan aattelin hyvin lyhyesti kertoa, mistä kyseisissä tutkimuksissa oikein on kysymys.


Hannes Lohi: Koirien DNA-tutkimukset

Hannes Lohen johtama koirien geenitutkimus kattaa useita eri tutkimusprojekteja. Tarkoituksena on selvittää eri rotujen perinnöllisten sairauksien, värin, rakenteen, koon ja erilaisten käyttäytymispiirteiden geenitaustoja. Koko homman tavoitteena on siis tunnistaa geenivirheitä koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin, kehittää geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi sekä soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Jälkimmäinen on mahdollista siksi, koska ihmisen ja koiran geenit ja sairaudet ovat melko lailla samat. Ihmisillä myös esiintyy eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia, kun koirat tulevat heti toisena.

Tutkimusprojekteissa on ollut ainakin tähän asti mukana kymmeniä eri rotuja. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa syövät, neurologiset sairaudet, autoimmuunisairaudet, persoonallisuus, käyttäytymishäiriöt ja niin edelleen. Kaikkea, mikä vain on perinnöllistä, voidaan geenitutkimuksen avulla tutkia.

Tutkimusprojektit ovat jo tuottaneet tulosta. Geenitutkimuksen myötä on saatu ainakin seuraavanlaista tietoa:
  • Perhoskoirille on löytynyt uusi PRA-geeni
  • Glaukoomaan liittyvä geenialue on paikannettu dandiedinmontinterriereillä
  • Kääpiökasvuisuutta aiheuttava geenivirhe on tunnistettu harmaista norjanhirvikoirista ja karjalankarhukoirista
  • Syy suomenajokoirien ataksiaa aiheuttavaan pikkuaivorappeumaan on selvinnyt

Jokainen voi olla osana tutkimusta oman koiransa kanssa. Tämä tapahtuu lähettämällä verinäyte Lohen tutkimusryhmälle. Verinäytteitä voi antaa esimerkiksi rokotuksen yhteydessä tai joukkonäytteenotoissa.

Lisää tietoa Hannes Lohen koirien geenitutkimuksesta löydät täältä.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Terve ja sairas koira

Anu Lappalainen: Terve ja sairas koira

Keskeinen kysymys kuuluu: minkälainen on terve koira?
  • liikkuminen on vaivatonta
  • hengitys on äänetöntä
  • ihopoimut eivät peitä kirsua tai osu silmiin
  • ihopoimut eivät aiheuta ihotulehduksia
  • silmäluomet eivät kierry sisään- tai ulospäin
  • silmät eivät jatkuvasti vuoda
  • suussa on riittävästi hampaita

Perinnöllisiä sairauksia tunnetaan yli 600, osa niistä on rotukohtaisia ja osaa esiintyy lähes kaikissa roduissa.


Rotuominaisuuksien aiheuttamia sairauksia:
  • Chiari-epämuodostuma, syringomyelia (mm. cavalier kingcharlesinspanieli, chihuahua, griffon)
  • Brakykefaalinen oireyhtymä (mm. englanninbulldoggi, mopsi)
  • Välilevyjen rappeutuminen ja mäyräkoirahalvaus (kondrodystrofiset rodut, kuten mäyräkoira, welsh corgi, skyenterrieri)
  • Selkänikamien epämuodostumat ("korkkiruuvihäntärodut", kuten englannin- ja ranskanbulldoggi, bostoninterrieri)

 
Lonkkanivelen kasvuhäiriö:
  • Polygeeninen (monen geenin aiheuttama) sairaus
  • Koirien yleisin perinnöllinen vika
  • Yhtä yleistä rotukoirilla ja sekarotuisilla
  • Lopputulos on usein nivelrikko
  • Huonolonkkainen koira ei ole jalostusyksilö


Yhden geenin aiheuttamat resessiiviset sairaudet:
  • Brasilianterriereiden mukopolysakkaridoosi
  • Norjanharmaahirvikoirien ja karjalankarhukoirien ruston kasvuhäiriö

Maalaus mopsista vuodelta 1802.

Koiranjalostuksen eettisyys?
  • Esim. Englannissa tehty tutkimus koirista, joilla diagnosoitu brakykefaalinen syndrooma -> lähes 60 % omistajista sitä mieltä, että omalla koiralla ei hengitysvaikeuksia
  • Brakykefaalista syndroomaa pidetäänkin usein "normaalina" (esim. englanninbulldogin rohina hengittäessä, kuorsaus)
  • Rakenne, joka luokiteltaisiin ihmisen kohdalla vakavaksi liikuntavammaksi, on koiralla ihmisen jalostama ominaisuus
  • Näyttelyissä sairaaksi luokiteltava koira saattaa menestyä (tuomareiden sokeus terveydellisille seikoille)

Osa kasvattajista seuraa armottomasti rotumääritelmää ja tiettyjä rodun piirteitä korostetaan. Esimerkiksi mopsin rotumääritelmässä mainittu "suhteellisen lyhyt" kuono saatetaan ymmärtää monella eri tavalla, riippuen täysin siitä, kuinka termi suhteellinen sillä hetkellä määritellään. Ihmiset hakevat herkästi ääripäitä, jolloin koirista tulee liioitellun näköisiä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa joidenkin rotupiirteeseen kuuluu olla sairas, sillä tavoiteltua lopputulosta on mahdotonta saavuttaa ilman, että koira kärsii. Positiivista on kuitenkin se, että näistä asioista ollaan enenevässä määrin hyvinkin tietoisia. Sen lisäksi uusi eläinsuojelulaki tulee ottamaan kantaa eläinten pidon lisäksi myös eläinjalostukseen ja antaa välineet puuttua epäkohtiin.

 (Kuvat: Wikimedia Commons)