sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kohdetyöskentelyä

Olemme aloittaneet viime päivien aikana intensiivisen kohdetyöskentelyharjoittelun! Kohdetyöskentely on oiva tapa harjoitella omia mekaanisia koulutustaitoja, sillä siinä kouluttaja joutuu keskittymään useampaan asiaan samaan aikaan. Kouluttajan tulee olla selvillä muun muassa omasta asennostaan, ajoituksesta, kriteeristä, vahvistetiheydestä ja palkkion suunnasta. Vielä pää ja kroppa eivät aina tee ihan niin tarkkaa yhteistyötä kuin toivoisi, mutta harjoitus tekee mestarin!

Mekaanisten taitojen kehittämisen lisäksi kohdetyöskentely pitää sisällään myös monia muita hyödyllisiä asioita, kuten:
  • sen avulla koira oppii olemaan aktiivinen ja toimimaan itsenäisesti
  • kohdetyöskentely parantaa koiran keskittymistä
  • koira oppii työskentelemään tehokkaammin
  • kohdetyöskentelyllä voidaan kohottaa koiran itsetuntoa jännissäkin tilanteissa
  • koiraa voidaan siedättää erilaisiin asioihin kohteiden avulla
  • kohdetyöskentelyä voidaan hyödyntää tokossa

Lisäksi se vaan on tosi hauskaa!

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Dominanssi koirilla - mitä nykyinen tutkimus tästä sanoo?

Perjantaina olin kuuntelemassa biologi ja eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiiraa. Tiiran luento käsitteli koirien dominanssia ja hierarkiaa sekä siihen liittyvää nykytutkimusta. Luento oli mielenkiintoinen, vaikkakin kovin lyhyt ja siksi se olikin lähinnä pintaraapaisun tapainen johdatus aiheeseen.
Tiira kävi läpi joitain keskeisimpiä koirien dominanssiin liittyviä tutkimuksia ja muistiinpanoni koostuvatkin pitkälti niistä. Sen sijaan, että luento olisi antanut vastauksia, herätti se lähinnä valtavan määrän uusia kysymyksiä.

Dominanssista
- Mitä on dominanssi? Käsitteestä on erilaisia määritelmiä.
- Tieteessä on tällä hetkellä kova keskustelu dominanssista, joskaan ratkaisua asiaan ei ole vieläkään.
- Oletus on, että dominanssista on hyötyä eläinkunnassa.

Dominanssi, hierarkia ja susi
- Vangittuja susilaumoja on tutkittu ja näissä tutkimuksissa on havaittu, että susien välillä on jatkuvaa aggressiota ja taistelua dominantin asemasta.
- Luonnossa tulos on ollut toisenlainen: keskiverto susilauma on perhelauma, jossa on hierarkia (ja se liittyy ikään).
- On hyvä erottaa aggressiivisuus ja muodollinen dominanssi toisistaan, sillä ne eivät ole sama asia! Korkeassa asemassa oleva yksilö voi olla (ja monesti onkin) kaikkea muuta kuin aggressiivinen.

Dominanssi, hierarkia ja villiintyneet koirat
- Villiintyneillä koirilla tarkoitetaan koiria, joilla ei ole omistajaa. Niitä löytyy mm. Intiasta ja Italiasta ja ne elävät pääasiassa kaukana asutuksesta (vrt. kyläkoira). Rotua ei pysty enää erottamaan.
- On havaittu, että villiintyneillä koirilla on sosiaalinen hierarkia, yhdessä laumassa jopa selkeästi lineaarinen (Cafazzo et al. 2010).
- Parhaiten hierarkian havaitsi alisteisista eleistä, jota esiintyi eri tilanteissa.
- Iällä ja sukupuolella oli merkitystä -> vanhempi oli nuoren yläpuolella ja uros oli nartun yläpuolella, aivan kuten susilla.
- Lisääntymismenestys oli parempi hierarkiassa korkealla olevilla.

Dominanssi, hierarkia ja kyläkoirat
- Osalla kyläkoirista on omistaja, osalla ei.
- Kyläkoirat eivät muodosta kiinteitä sosiaalisia laumoja.
- Yksittäisillä kyläkoirilla on selkeä reviiri.

Koira-koira -asetelma
- Joidenkin tutkijoiden mielestä koirien välillä ei ole selkeää hierarkiaa  -> näkemys pohjautuu pitkälti Bradshawin tutkimukseen, jossa tutkittiin Intian villikoiria eikä niiden välillä havaittu hierarkiaa.
- Bonanni ja Cafazzo (2014) tosin löysivät hierarkian myös Intian koiralaumasta. Bradshaw ei kuitenkaan antanut aineistoaan uudelleen käsiteltäväksi, jolloin tutkimustuloksia ei voitu yleistää.
- Range ja kumppanit (2015) tutkivat ja vertailivat vangittua susi- ja koiralaumaa kilpailutilanteessa, jossa molemmille laumoille annettiin yksi luu. Laumanjäsenet olivat toisilleen tuttuja. Havaittiin, että koirilla oli tiukempi dominanssihierarkia kuin susilla. Dominantti koira ei antanut toisten koirien syödä luuta lainkaan, susi sen sijaan päästi myös muita susia apajille. Tutkimuksen pohjalta voidaan siis olettaa susien olevan koiria paljon suvaitsevampia. Sama tiukka koira-koira -hierarkia on havaittu aiemminkin, mutta rotuvaihtelua on paljon.
- Bradshaw vastasi tänä vuonna, että hyvä on, ehkä koirien välillä on hierarkiaa. Mutta hänen mukaansa dominanssi ei ole persoonallisuuspiirre, koirat eivät tiedosta sitä itse eikä se ole tärkeää koirilla. Tämä herättääkin kysymyksen, onko dominanssi persoonallisuuden piirre?

Koira-ihminen - asetelma
- Koiralla on erityinen kyky lukea ihmisen eleitä, jopa parempi kuin apinalla!
- Koira osaa pyytää ihmiseltä apua katseen avulla.
- Katse on tunnesiteen perusta.
- Tutkimuksissa on havaittu, että jos koiranpennun täytyy valita joko toinen koira tai ihminen, se valitsee ihmisen. Samanlaisessa asetelmassa susi sen sijaan valitsee mieluummin koiran kuin ihmisen.
- Koira kykenee rakentamaan intensiivisen ja elämänpituisen suhteen ihmisen kanssa.
- Topalin (2014) mielestä koiralla on pyrkimys elää kanssamme ilman konflikteja synkroniassa ja toimia yhteisymmärryksessä.
- Rangen ja Vináryn (2014) mukaan koiran ja ihmisen välinen suhde on hierarkinen, ja ihminen on hierarkiassa ylempänä. Tämä johtuu siitä, että koira ei halua konflikteja, vaan se haluaa miellyttää.
- Yksi isoimmista kysymyksistä on: Onko koiralla kiinnostus päästä valta-asemaan ihmislaumassa? -> Ei ole tutkimusta, joka todistaisi että näin on TAI että näin ei ole. Monet tutkijat ovat kuitenkin spekuloineet asiaa ja tulleet siihen tulokseen, että tämä on rotu- ja yksilökohtaista.
- Koiran hyökkäykset ihmistä kohtaan selittyvät monesti pelolla.
- Dominanssin hyväksyminen käsitteenä koiran sosiaaliseen elämään kuuluvana asiana EI tarkoita, että koiran väkivaltainen alistaminen (tai selälleen heittäminen) on sallittua tai eettistä (Schilder et al. 2014).

Oman kokemukseni mukaan osa koiraharrastajista mieltää johtajuus-käsitteen negatiivissävytteiseksi käsitteeksi, jota ei tulisi käyttää lainkaan. Tiedekeskustelussa dominanssin tai johtajuuden käsitteitä ei kuitenkaan ole hylätty. Luennolla näitä käsitteitä pohdittiin paljon ja tultiinkin siihen tulokseen, että johtajuus ja positiivinen koiran kouluttaminen eivät sulje toisiaan pois. Koira-ihminen -asetelmassa ihminen on lähtökohtaisestikin hierarkiassa ylempänä, sillä ihminen viime kädessä määrää, miten toimitaan. Sitä ei kuitenkaan tule mieltää pahaksi asiaksi, sillä rajojen asettaminen luo koiralle turvallisuuden tunnetta, jolloin se voi tuntea olonsa varmaksi ihmisen lähellä.

Nykypäivän keskusteluissa osa väittää koiran pyrkivän valta-asemaan ja he perustavat väitteensä tutkimukseen, jossa tutkittiin vangittua susilaumaa. Osa taas väittää, että koirat eivät pyri valta-asemaan, sillä asiaa on tutkittu luonnossa ja tällöin tulos oli toisenlainen. Loppupeleissä selkeää vastausta asiaan ei ole, eikä yhtä ainoaa vastausta tule olemaankaan. Sen sijaan, että halutaan löytää oikea vastaus esitettyyn kysymykseen voitaisiin ennemminkin miettiä sitä, mikä on nykytutkimuksen merkitys omalle arjelle koiran kanssa. Mikä on olennaista ja mikä epäolennaista? Kuten Tiira totesi, tutkimus ei koskaan ole staattinen tila, vaan se menee aina eteenpäin!