sunnuntai 27. elokuuta 2017

Maarit Hellmanin koulutuksessa

Päivä vierähti mukavasti Maaritin koulutuksessa, jonne olin ilmoittautunut Lilon kanssa. Pitkään mietin, mitä tuo 20 minuuttia tehtäisiin. Lopulta päädyin näyttämään muutaman liikkeen, joihin erityisesti halusin kuulla Maaritin mielipiteen.

Aloitettiin tunnarilla. Sivulla odottaessa Lilo oli levoton ja se katseli ympärilleen. Maaritin mukaan näytti vähän siltä kuin sillä olisi tylsää. Toistaiseksi en ole vielä vaatinut tässä mitään, mutta tarkoitus on kyllä ollut fokusoida katsetta tunnarikasalle päin odottelun ajaksi. Maaritin mukaan itse haistelutyö oli sujuvaa. En nyt yhtään muista, potkiko Lilo kapuloita, mutta ainakaan Maarit ei sanonut tästä mitään. Myös palautus ja ote olivat hyviä.

Toisena liikkeenä tehtiin voin ohjattu. Ohjasin Liloa katsomaan ensimmäisen kapulan viennin. Seuraamisosuudessa Lilo edisti jonkin verran. Stopissa avitin hieman käsitargetilla, koska Lilon stopit ovat viime aikoina olleet aika veteliä. Kapulalle lähti hyvin ja nosto oli nätti. Palautus sen sijaan oli edelleen jähmeä.
Maaritin mukaan ohjattu näytti kokonaisuudessaan kivalta ja koska Lilo on niin säpäkän oloinen koira, niin tuo laiskahko palautus oikein ylikorostuu. Sen kanssa on siis tehtävä töitä. Lisäksi Maarit oli sitä mieltä, että Lilo voisi olla kontaktissa liikkurin viedessä kapulat. Se sopisi Lilolle paremmin, sillä se selvästi tykkää siitä ja sillä saattaa myös olla paha tapa skannata ympäristöstä kaikki mahdollinen, mikäli saa siihen mahdollisuuden.


Kolmanneksi liikkeeksi olin valinnut L:n ja asennoiksi i ja m. Liike alkoi tosi hyvin, mutta tokalla sivulla Lilo lähti jonkin verran edistämään, jonka seurauksena maahanmeno oli aavistuksen vino. Maarit myös totesi istumisesta, että voisi tehdä sen lukitsemalla etujalat ja vetämällä takajalat alle. Kuulemma ei se nytkään mikään hidas ollut, mutta toisenlaisella tekniikalla saisi kuitenkin vielä enemmän nopeutta. Kyseisen tekniikan opettaminen onkin ollut harkinnassa. Jossain vaiheessa luovuin ajatuksesta, mutta täytyy varmaankin ottaa se takaisin treenilistalle.

Neljäntenä liikkeenä seuraamista. Tähän olin itse vähiten tyytyväinen. Lilo aivasteli, edisti ja jopa haukahti pariinkin otteeseen. Ei siis mitään parasta Liloa. Haukkuminen ei ollut yhtään tyypillistä (ei ole haukkunut koskaan ennen kesken seuruuliikkeen), joten ei paneuduttu siihen sen enempää. Katkaisin haukut käsitargetilla, mikä oli Maaritin mielestä hyvä toimintapa.
Edistämiseen saatiin uutta vinkkiä. Kerroin, että olen tähän mennessä käyttänyt käsitargettia vahvisteena. Maaritin mukaan idea on muuten hyvä, mutta se saattaa kiihdyttää koiraa liikaa. Lilon kohdalla tämä on varmasti totta, sillä se on välillä aivan liian ylivireinen. Siispä saatiin neuvoksi vahvistaa nimenomaan vasemman jalan seuraamista. Tätä ollaan tehtykin, mutta Maarit ohjeisti tekemään siitä hauskan pelin koiralle; eli seuraamista -> varovainen pysähdys (koiran tulee onnistua) siten, että vasen jalka jää taakse ja oikea astuu eteen -> koiran pysähtyessä vasemman jalan kohdalle, annetaan superpalkka. Ja tätä saa tehdä paljon.

Loppupeleissä olen itse ihan tyytyväinen kokonaisuuteen. Ottaen huomioon myös sen, että Lilolla on juoksut. Aivastelua tuli poikkeuksellisen paljon, koska Lilo oli ihan liian ylivireessä. Suoritettiin liikkeet aika kylmiltään, normaalisti tehdään pohjalle jotain muuta. Maaritin mielestä Lilo näytti kuitenkin iloiselta ja se teki hyvällä asenteella töitä - minulle tosi tärkeä asia, joten oli ihana kuulla se jonkun toisen suusta. Kaiken kaikkiaan tosi hyödyllinen päivä, kun vinkkien lisäksi pääsi tekemään tokoa myös ihmisten ilmoille pitkästä aikaa : )